Maaseutumusiikkia vol. II

10,00 

MSMCD-18, 2013

  1. Luomujytää – Dortmunder & Pekka Myllykoski
  2. Mun Nainen – Rik Lipton
  3. Kotipolttoista – Markojuhani Rautavaara & Ants In The Pants
  4. Aurinkoon – Tarya
  5. Mamma ja perunamaa – Artturi Ketola Trio
  6. Nojaan lapioon – Hannu Sainio
  7. Kypsät naiset – Jussi Alanko & Alligaattorit
  8. Postitalonpojan laulu – Tomi Pulkkinen
  9. Suomenhevonen – Katja Härkin
  10. Hengen mysteeri – Suonna Kononen
  11. Kurtisaanivalssi – Jari Rättyä
  12. Kosmiset huolet – Huojuva lato
  13. Lippalakki – Los Olvidados
  14. Vapaa – Metakka
  15. Kedonkukkanen – Kantriseireenit
  16. Balladi Villistä Lännestä – Kevyet Mullat
  17. Vuosien virta – Jaska Salmi & Kammarin Unioni
  18. Lieksan tyttö – Tuhatkauno
  19. Gospellaulu johdatuksesta – Alli and the Gators

Kuvaus

Toinen maaseutumusiikkikokoelma tarjosi nipun ennenkuulumattomia helmiä ja pari arkistojen aarrettakin. Joidenkin kappaleiden perässä olevat lyhyet luonnehdinnat on peräisin vuodelta 2013, joten niissä saattaa olla hieman vanhentunuttakin tietoa. Pääosin ne kuitenkin ovat silkkaa asiaa!

 

”Kantrista ponnistava maaseutumusiikki on rentoa, pakotonta ja tutustumisen arvoista. Pois marginaalista ja parrasvaloihin!” *****/5

Markku Makkonen / Aamulehti

”Sujuvasti vaihtelevien tunnelmiensa ja aihepiiriensä ansiosta kokonaisuus on korvanmyötäinen ja miellyttävä, vaikka muutama selkeämpi kuriositeetti olisi piristänyt kompilaatiota huomattavasti. Silti parhaimmillaan monet kokoelman artisteista kuulostavat kappaleineen huomattavasti kaupallisten levylistojen kärkisijoilla keikkuvia tehohittejä raikkaammilta.” ***/5

Heikki Kivelä / Keskisuomalainen

 

DORTMUNDER & PEKKA MYLLYKOSKI: Luomujytää

Pekka Myllykoski – laulu, Tapsa Kojo – laulu, kosketinsoittimet, Marko Aho – kitara, Jysky Ristilä – basso, Mako Kelokaski –  rummut

Projektin edetessä alkoi uhkaavasti näyttää siltä, ettei Pekan kanssa saataisi tehtyä mitään uutta piisiä kokoelmalle. Jossain vaiheessa, alkujaan vahingossa syntynyt ja laajemmaksikin kimppapiisiksi kaavailemani, Luomujytää alkoi itsestään löytää muotoaan ja rupesi päässä soiden suorastaan vaatimaan äänitystoimenpiteisiin ryhtymistä. Hemmetinmoisella säätämisellä saimme aivan viimemetreillä aikaiseksi pari studiosessiota, joissa pääsimme taltioimaan tämän jälkiä tyystin jättämättä ohi viilettävän rallin. Lopputulos on juuri sellaista rouheisen höyläämätöntä Dortmunderia, eli maaseutumusiikkia itseään!

RIK LIPTON: Mun nainen

Rik Lipton – kitara, laulu, Janne Anttila – piano, JP Nieminen – basso, JJ Lundell – rummut

Rik Lipton on laulajana taiteilijanimen taakse kätkeytyvä laulunkirjoittaja, joka kuuluu suomen texmex veteraaneihin. Lipton on soittanut ja tehnyt levyjäkin jo parikymmentä vuotta mm. Gusano ja Los Olvidados –yhtyeissä. Hän on myös pitkään jo ollut kitaristina Veli-Matti Järvenpään yhtyeessä. Maaseutumusiikkia vol. II -kokoelmalla kuullaan tuoreen minicd:nsä ¿Mehikoonko? avausraita.

MARKOJUHANI RAUTAVAARA & ANTS IN THE PANTS: Kotipolttoista

Markojuhani Rautavaara – mandoliini, akustinen kitara, laulu, Ilona Ala-leppilampi – viulu, Lasse Suurkari – bouzouki, Jukka Jylli – kontrabasso

TARYA: Aurinkoon

Tarja Hautamäki – laulu, Arto Pajukallio – kitarat, Tapsa Kojo – koskettimet, Jp Mönkkönen – basso, Pentti Ruotsi – rummut

Kuva: Hannu KoiranenARTTURI KETOLAN TRIO: Mamma ja perunamaa

Artturi Ketola – laulu, akustinen kitara, Lauri Hannu – akustinen kitara, mandoliini, Risto Puukko – basso

Kantrimies Artturi Ketola pitää majaansa Pirkanmaalla. Kantrimies soittaa omia laulujaan elävälle yleisölle. Tällä hetkellä esiintymisvalmiudessa on svengaava akustinen trio. Artturi kirjoittaa lauluja tai lauluntekstejä myös toisille artisteille. Artturin tarinoita ovat levyilleen halunneet mm. Sorsakosken Topi, Mustajärven Pate ja Jonne Aaron.

HANNU SAINIO: Nojaan lapioon

Hannu Sainio – laulu, kitarat, viheltely, Sami Kamppinen – basso, Jarmo Alanko – rummut, Jaska Sainio – taustalaulu

Hannu Sainio ei suotta hötkyile. Häntä luonnehdittiinkin taannoin radiossa artistiksi joka julkaisee levyjä aivan liian harvoin.  Tämän kokoelman myötä Sainion kellarista on taas yksi näyte saatettu kaiken kansan kuultaville ja huhujen mukaan enemmänkin materiaalia olisi työn alla. Jatkoa odotellessa voimme vaikka nojailla lapioon…

JUSSI ALANKO & ALLIGAATTORIT: Kypsät Naiset – Older Women –

Jussi Alanko – laulu, basso, Tuomas Lehto – kitarat, Saku Järvinen – piano, Marko Seppä-Murto – rummut

TOMI PULKKINEN: Postitalonpojan laulu

Tomi Pulkkinen – laulu, nylonkielinen kitara, huuliharppu, Timo Ylönen – kontrabasso, Andy Linna – rummut, Seppo Riikonen –  sähkökitara, Susanna Kaste – taustalaulu, Riitta Leivo – taustalaulu

KATJA HÄRKIN: Suomenhevonen

Katja Härkin – laulu, akustinen kitara, Tapsa Kojo – mandoliini, haitari, Yrjö Vähäkallio – nauhaton basso

Katja on Oulussa syntynyt, sittemmin Helsinkiin muuttanut laulaja-kitaristi. Hänet voi hyvällä sydämellä liittää myös monta hienoa maalaismuusikkoa Suomeen tuottaneeseen Valtimon kuntaan, sillä Katjan isänpuoleinen suku on Valtimolta kotoisin. Katjan musiikkiharrastus alkoi kitaransoitolla 14-vuotiaana. Ensimmäisiä innoittajia olivat Simon & Garfunkel, joiden kautta löytyi folkmusiikki. Sen jälkeen Katjan setä innosti hänet kantrin pariin. Upeaääninen nuori laulaja on toistaiseksi keskittynyt esittämään toisten lauluja. ”Biisinteko kiinnostaisi, mutta vielä ei ole uskallusta tarpeeksi paljon sille saralle. Olen enemmän keskittynyt muiden kappaleiden tulkintaan.” Maaseutumusiikkia vol. II:lla kuullaan Katjan ensilevytys, cover Huojuvan ladon Suonna Konosen Suomenhevonen -kappaleesta. Konosen aiempi yhtye Folkswagen levytti sen vuonna 2005. Katjan taustalla soittavat Maaseutumusiikkikuvioissa rutinoituneet tyyliniekat Tapsa Kojo ja Ykä Vähäkallio.

”Katja Härkinin versio Suonna Konosen Suomenhevosesta on kokoelman ehdoton kohokohta.
Jos olisin yhtään herkempi mies, en kuivin silmin tätä kuuntelisi.”

Rajatapauksia-blogi

 

SUONNA KONONEN: Hengen mysteeri

Suonna Kononen – laulu, akustinen kitara, Tapsa Kojo – kosketinsoittimet, Yrjö Vähäkallio – basso, slidekitara, Ville Lehtovaara – rummut

Huojuvan ladon laulaja Suonna Kononen julkaisi kesän 2013 korvalla levyllisen isoisänsä, kirjailija Reino Rinteen runoihin säveltämiään lauluja. Kirjallinen äänilevy sai hyvän vastaanoton. ”Olin poikki Huojuvan ladon Rakkauden ja juurten teon jälkeen, mutta Rinne oli pakko pusertaa kasaan heti perään, Rinteen 100-vuotisjuhlavuosi kun oli kyseessä. En olisi antanut itselleni myöhemmin anteeksi, jos en olisi saanut kiekkoa aikaiseksi”, Suonna Kononen sanoo. Rinne-levyn apuvoimina esiintyy maan maaseutumusiikkipiireistä, Huojuvasta ladosta, Kevyistä Mullista ja Freukkareista tuttuja nimiä. Kokoelmalla kuullaan Rinteeltä näytteenä rauhallisesti tunnelmaansa kehittävä Hengen mysteeri. ”Hengen mysteeri on yksi parhaista kappaleista joita olen saanut kunnian olaa levyttämässä. Tapsa, Ykä ja Ville soittavat ylimaallisen hienosti”, kiittää Kononen.

JARI RÄTTYÄ: Kurtisaanivalssi

Jari Rättyä: kaikki

Jari Rättyä tekee musiikkia yksin ja Käärmekeitto -yhtyeensä kanssa operoiden omien sanojensa mukaan ”akselilla Kainuu-Texas-Tiibet, niin maantieteellisessä, henkilöhistoriallisessa, musiikillisessa, kuin spirituaalisessakin mielessä.” Rättyä on julkaissut kolme suomenkielistä pitkäsoittoa, joista viimeisin, Kuljet heidän keskellään ilmestyi huhtikuussa 2013. Kurtisaanivalssi on tuoretta tuotantoa, viime kesänä kirjoitettu ja äänitetty raita, jossa Rättyä soittaa kaikki kuultavat instrumentit itse.

HUOJUVA LATO: Kosmiset huolet

Suonna Kononen – laulu, sähkökitara, 12-kielinen akustinen kitara, Ilkka Vartiainen – pedal steel, Yrjö Vähäkallio – basso, taustalaulu, Ville-Veikko Markkanen – rummut

Huojuva lato julkaisi Kosmiset huolet Lieksan tyttö -mini-cd:llään 2012. Yhtyeen pitkäsoitoilta esitystä ei Maaseutumusiikkia vol. II:sta julkaistessa löytynyt, Huojuvan ladon vuoden 2014 kolmosalbumilla Lauluja menneiltä kesiltä se on kuitenkin mukana. Alakuloisen tunnelmallisesta, yhtyeen kitaristeille tilaa antavasta kappaleesta on tullut yksi Ladon keikkasuosikeista. Kappaleen kirjoittanut Sakari Neuvonen on Pieksämäeltä kotoisin oleva, Viron Tarttoon muuttanut lauluntekijä, joka on tehnyt useita muitakin Huojuva ladon ja Suonna Konosen vanhan Folkswagen-yhtyeen repertuaariin päätyneitä kappaleita: Murmansk, Libahundinaine ja Tuuli kuljettaa (Kainin poika).

LOS OLVIDADOS: Lippalakki

Timo Hirvonen – laulu, Merja Hirvonen – taustalaulu, Tero Pulkkinen – haitari, Veli-Matti Jämsä – rummut, Jorma Niemi – basso, Kari Pulakka – akustinen kitara, Aarre Joutsenvirta – saksofoni

Los Olvidados on perustettu v. 1991 ja on yksi suomenkielisen tex-mexin pioneeribändeistä. Albumeja on julkaistu 90-luvulla kolme (Päätin minäkin kerran 1994, Saara tanssii 1996 ja Haaveet todeksi muuttuu 1999).  Yhtyeen sävellys- ja sanoituspuolesta vastaa laulaja Timo Hirvonen, lisäksi levyillä on muutamia lainakappaleita. Yksi yhtyeen tavaramerkkejä on ollut vakiovierailijan Veli-Matti Järvenpään taidokkaasti soittama kaksirivinen haitari. Viimeisin albumi on 2007 julkaistu Kalustetut huoneet, jolla näkyy vahvana yhtyeen toisen voimahahmon Tero Pulkkisen kädenjälki. Hän on tuottanut ja äänittänyt levyn ja soittaa sillä erilaisia kielisoittimia, pianoa ja viulua.

METAKKA: Vapaa

Simo Hyvönen – laulu, akustinen kitara, huuliharppu, Tuire Silvennoinen – viulu, taustalaulu, Ville-Veikko Markkanen – rummut, lyömäsoittimet, Jukka Horttanainen – basso, Samuli Hägg – sähkökitara

Metakan musiikissa soi vahvoja tunnetiloja tavoitteleva, akustispainotteinen musiikki, jota voi lievää väkivaltaa käyttäen kuvailla vaikka folkrockiksi. Metakan musiikissa keskeisessä roolissa ovat Simo Hyvösen vahvasti heitttäytyvät tulkinnat ja novellimainen, kirjallinen sanoitustyyli. Tuire Silvennoisen viulu soi äänikuvassa keskellä. Metakan pitkäsoitto Vapaa ilmestyy samoihin aikoihin tämän kokoelman kanssa.

KANTRISEIREENIT: Kedonkukkanen – Wildwood Flower –

Mamma K – laulu, Tintti – laulu, Lauri Mauranen – akustinen kitara, Ilari Rintala – sähkökitara, Jukka Jylli – kontrabasso, Miihkali Jaatinen – banjo, Arto Pajukallio – mandoliini

Ronski mutta Romanttinen Härmäkantrityttöduo Pohjois-Karjalasta terästettynä lutusilla kieli(soitin)miehillä.

KEVYET MULLAT: Balladi villistä lännestä

Marko Aho – laulu, Arto Pajukallio – kitara, laulu, Tapsa Kojo – piano, laulu, Suonna Kononen – huuliharppu, laulu, Ilkka Vartiainen – pedal steel, banjo, Yrjö Vähäkallio – nauhaton basso, puhe, Kuja Salmi – rummut

Arto Pajukallion ohjastama Kevyet Mullat jatkaa kaivauksiaan suomikantrin – joko vahingossa tai vasiten – unohdettuun historiaan. Reino Helismaan 100-vuotisjuhlavuosi innosti koplaamme tällä kertaa rillumarei-henkiseen repeilyyn. Kuja Salmi vieraili soittamassa lännensankarin lailla laukkaavat rummut.

JASKA SALMI & KAMMARIN UNIONI: Vuosien virta

Jaska Salmi – laulu, komppikitara, Markojuhani Rautavaara – kitara, laulu, Ilari Rintala – soolokitara, Pyry Mantere – rummut, Johannes Pykäläinen – basso

TUHATKAUNO: Lieksan tyttö – Country Girl –

Suonna Kononen – laulu, akustinen kitara, huuliharppu, Jyri Martiskainen – akustinen kitara, taustalaulu, Markus Torniainen – haitari, Pertti Komu – basso, taustalaulu

Huojuva lato sai kesällä 2012 radiohitin Brinsley Schwartz -coveristaan Lieksan tyttö. Suonna Konosen suomennos oli syntynyt jo 2000-luvun alussa, jolloin sitä soitti hänen silloinen yhtyeensä Tuhatkauno. Vuosituhannen alussa Joensuussa toiminut Tuhatkauno oli folk-henkinen kokoonpano, joka levytti kaksi pitkäsoittoa Pilfink Recordsille 2002-2004. Tuhatkauno ei saanut toiminta-aikanaan Lieksan tytölle käännöslupaa, joten sitä ei koskaan äänitetty kunnolla studiossa ja julkaistu yhtyeen virallisilla levyillä. Maaseutumusiikkikokoelmalle kappale on restauroitu Tuhatkaunon kotipolttoiselta, olohuonelivenä äänitetyltä cdr-albumilta Kylmää kyytiä (2001). ”Kappale oli keikkasuosikki jo silloin ja kohonnut näköjään tempoltaan megalomaanisiin mittasuhteisiin”, sanoo Suonna Kononen nyt tästä arkistojen aarteesta.

ALLI AND THE GATORS: Gospellaulu johdatuksesta

Kimmo Hoivassilta: laulu, Marko Aho: kitara, Sami Visto: kitara, taustalaulu, Jukka Järvinen: piano, Jarno Järvinen: soolokitara, Juuso Airola: basso, Jampe Lehtinen: rummut

Viimekeväisten merkkipäivieni kunniaksi ilmestyi Dortmunderin Harmonia ja kohu -ep. Samoihin aikoihin innostuin myös laittamaan pihalle hyvin pienipainoksisen, omaa uraani peilaavan kokoelman nimeltä Tapahtunut aiemmin. Vanhoja, pääsääntöisesti julkaisematta jääneitä nauhoja kuunnellessa huomasin, että onhan näissä se oma viehätyksensä. Kun Tuhatkaunon myötä levylle tuli tämmöistä ”arkistojen aarre” -osastoakin, niin päätin tällätä myös Gospelin loppukevennykseksi. Erityisesti olen pitänyt aina tästä Alkkareiden toisesta Gospelaulu versioinnista. Järjetön vauhti yhdistyneenä järjettömään piisiin kuvastaa todella hyvin sen aikaista meininkiämme. Sessioitamme äänittänyt Jarno Järvinen saatiin soittamaan kitarasoolo (joka on niin hieno, että pelkästään jo sen takia tämä piti julkaista uudestaan) ja Jukkis Järvinen käväisi kilkuttelemassa pianot. Vuonna 2012 me muuten levytimme Dortmunderin Sihijuomaboogielle tämän samaisen Gospellaulun aavistuksen maltillisemmalla vauhdilla Kantritohtori Myllykosken kanssa.