Mökkkipäiväkirja

Äänityssessio Sääksin mökillä helmikuussa 2008

Edeltäjiensä tavoin Purkitettua kuumuuttakin käytiin purkittamassa Rajamäellä metsähallituksen omistamassa Sääksin mökissä. Tällä kertaa olimme liikkeellä talviaikaan, joten ulkoaktiviteetit kuten kroketti ja renkaanheitto jäivät melko vähiin. Tästä alkaa tämänkertainen seikkailumme:

talvinen torppa

EDITOIMATTOMAT PÄIVÄKIRJAMERKINNÄT                  

22.2.2008-29.2.2008


kirjoittaneet: Antero, Marko, Pekka


Perjantai 22.2.2008


Tästä se taas lähtee. Pekka Myllykoski & Jytäjemmarit lähtevät kolmannen kerran Rajamäelle hyväksi havaittuun Metsähallituksen mökkiin. Valotan hieman lähtötilannetta.

Keli: Järvenpäässä keli on tyyni. Lämpötila on +11 astetta – siis helmikuussa yli kymmenen astetta! Näin lämmintä ja vähälumista talvea en muista koskaan olleen. Kasvihuoneilmiöstä on tässä tapauksessa se hyöty, että mökkitietä ei tarvitse talvikunnossapitää. Lisäksi lämmittäminen on keveämpää.

Seuraavassa suunnitelma siitä kuinka kenenkin olisi tarkoitus mökille saapua.

KALLE: haki äänityslaitteet Jäkälätieltä perjantaina 11:30. Tarkoitus olisi saapua mökille noin. klo 16:00 ja hoitaa avainasiat ja vuokrat. Huomenna Kalle palaa Järvenpäähän ja hakee omat roinansa ja Anteron aamuyöllä Swengistä.

ANTERO: Vaatekassin pakkausta. Lauantai-iltana Swengiin miksaamaan Snipe Drive –nimistä yhtyettä. Keikan jälkeen noin 02:00 kamat läjään ja Kallen kyydillä Rajamäelle.

PEKKA JA MARKO: Freud marx Engels & Jung on keikalla Äänekoskella (vähän Jyväskylän yläpuolella). Täältä orkesterin pitäisi suunnata kohti etelää sunnuntaiaamuna. Marko poimii Pekan matkan varrelta ja taiteilijoiden laskettuaika osunee sunnuntaille noin klo 14:00.

Näillä spekseillä siis PM&JJ lähtee äänittämään kolmatta pitkäsoittoaan, joka kantaa nimeä ”Purkitettu kuumuus” – suora käännön sanaparista ”canned heat”. Tarpeistolistaa en tähän laita, koska villavaatteita lukuun ottamatta se noudattelee jo Baari-levyn yhteydessä julkaistua.

Tokihan saapumisemme ei AIVAN noudattanut aikataulua, mutta siitäkin huolimatta nyt viiden jälkeen on sangollinen lohisoppaa siirtynyt sisuksiimme ja 1. sessio on avattu juhlavasti armanjakilla. Ehdin hyvän aikaa tärvätä matkakassaani Järvenpään levymessuilla kun odottelin Freukkari-karavaanin saapumista keikkaretkeltään. Ja tämänkin tiedon näemmä kirjasin PERJANTAIN kohdalle. sori…


Lauantai 23.2.2008


Edellä mainitut asiat Kallen ja Anteron kohdalta toteutuivat sovitusti. Saavuimme Rajamäelle 02:30. Tie oli jäinen, mutta Hiace (varsin agressiviisella ajolla) jyskytti perille. Piuhapaneeli, pullo jaloviinaa, muutama bisse ja nukkumaan 07:30.


Sunnuntai 24.2.2008

setappi


Heräilimme noin klo 13:00. Haimme aamukaljat juotuamme pumppukaivosta vettä saunalle. Kalle kaatui rinteessä ja kasteli vaatteensa (n. 15 litraa vettä syliiin). Veden ja puun roudauksen suivaannuttamina päätimme juoda toiset oluet. Kasasin äänityskaluston ja Kalle ryhtyi valmistamaan kirkasliemistä lohikeittoa (=miehen kuosittajaa). Marko ilmoitti saapuvansa aavistuksen päihtyneen Pekan ja tilliPUNTIN kanssa noin klo 16. Nimesin vuoteet. Takassa palaa tuli ja tunnelma on seesteinen.


Maanantai 25.2.


Eilinen ilta meni niin vauhdikkaasti, että emme ehtineet edes päiväkirjaa täyttää. saavuttuamme mestoille oli perinteisesti lohisoppa odottamassa, söimme, joimme, saunoimme ja kuuntelimme David Allan Coen pornolauluja, sekä tulevan levymme piisejä. Rokkivisan ja canastan ohessa ainakin meikä päihtyi melko tavalla ja kävi nukkumaan ilman hammaspesua, joka nyt sitten kostautuu pahana jälkimakuna suussa. Menen siis legopyykille! Kello lähenee puolta yhtätoista. Kalle suunnittelee aamupalaa ja minä nautin suuni raikkaudesta.

Ja nyt kun kello lähenee puolta kolmea, niin olemme viimein ryhtymässä äänitystoimeen… Aloituspiisiksi valikoitui pohdinnan jälkeen ”Se Popedan syytä on”. Olisipa mukavaa, jos ne käännösluvat tulis…

Ja viittä vaille kolme tartumme viimein totiseen toimeen. joimme nimittäin parit totit äänenavaukseksi.

varraskikkailuKalle vääntää kyökin puolella lihasoppaa ja jotain varraskikkailua. Marko istuu äänittäjän pallilla ja pekka jolisee. Tavoitteena on taltioida vittuuntunutta ja narisevaa sävyä – onnistunee? Otin muutaman foton. Olo on karmea! Ensimmäinen laulu paikkoineen ja ”pesuineen” valmis 15:22. YEAH! Ja puoli neljältä vuorossa ”Lämmitin, sinä huriseva puhallin”. ja kaksikymmentä yli neljä tyytyväistä myhäilyä… Nyt osasto siirtyy rhythm and blues –tyyppiseen (juurevaan) orava-lauluun. Kalle jyrää sauvasekoittimella tomaatteja, joten odotamme vielä hetken ja otamme oluet. 16:00 ja Orava. Kaksitoista minuuttia ja olemme oravina koko kopla! Puoli viideltä työstetään sitten jo Teksasin muoviruusua. Laaki ja vainaa (melkein). Marko importoi vielä Tuomaat. Klo 16.50 lihakeitto, NAM!

Varttia vaille kuusi päättyi Iltalehden tietovisa tuloksin M:12, A:12, K:10 ja P:10. Suunnittelemme seuraavaksi Canastaa ja Kalle haaveilee päiväunista. Puoli kahdeksalta minä ja Kalle voitimme pitkällisen piinaavan Canastan.

poppeli pekka20 vaille 20 siirrymme taas poppivisan jännittävään maailmaan. Minä ja Kalle voitimme rokkivisan(kin), Y-e-ah! Kymmentä yli yhdeksän, kun olimme voittaneet toisenkin visan, palasimme canastaan.

sorsan reenaustaPuolilta öin Canasta päättyi mun ja Kallen voittoon ja päätettiin rykästä Sorsanmetsästys nauhalle. Sorsanmetsästys vedettiin sittenkin vaan demona, mut Popedaan rykästiin köörit – ja todella kööristi! Nyt kymmentä yli yks vois vaikka paistaa makkaraa. Pelasimme toki vielä muutaman kierroksen canastaa ihan vain varmuuden vuoksi. 03:30 päätimme (Kallen toiveesta) käydä yöpuulle. Soitin muutaman laulun kitaran säestyksellä (itse itseäni), jonka jälkeen M, P ja K menivät sänkyihin. Koska oli juuri ennen nukkumaanmenopäätöstä ehtinyt avata keppanapullon, päätin kertoa pojille iltasadun jänislaakson porkkanakriisistä. Nyt korviini kantautuu tukeva kuorsaus. Istun yksin kynttilän valossa ja kirjoittelen. Kivaa! Pohdin ryhmää Pekka Myllykoski & Jytäjemmarit. Olen vakuuttunut siitä, että tällä yhteisellä olemisella, tekemisellä ja arjen tappamisella on jokin suurempi, merkittävämpi ja astraalimpi rooli. Oman elämäni järjestämisen kannalta tuo sängyistä kantautuva kuorsaus ei olekaan pelkkää kuorsausta. Se on kolme vahvaa viestiä siitä, että huominen päivä pitää sisällään auringonpaistetta ja sadepilvet väistyvät. Pekka Myllykoski & Jytäjemmarit ei ole yhtye. Se on kokoelma hyttysenpuremia, lattialle pudonneita grillimakkaroita, ruskeita raitoja kalsareissa, yhteisöllisyyttä ja lähimmäisen rakkautta – yhdellä sanalla sanoen elämää. Ulospäin toiminta ilmenee musiikkina ja lauluina, mutta todellisuudessa kyse on jostain aivan muusta – paljon suuremmasta ja kestävämmästä arvopohjasta. Nyt alkaa tuo III-olut pullo olla tyhjillään, joten raapaisen itseni alapunkkaan. Huomenna päivä on uus. Nuo lavereissaan tuhisevat toverit ovat minulle kultaakin arvokkaampia – ja juuri sellaisina kuin he ovat. Tähän ryhmään on kunnia kuulua. HYVÄÄ YÖTÄ.

Tähän kohtaan päiväkirjaa lienee paikallaan sisällyttää mökillä filmille tarttunut yöllinen reenisessiokin. Tämän takia Pekka Myllykoski ja Jytäjemmarit ei juurikaan treenaile:


Tiistai 26.2.2008


Kalle ilmoitti kolmea ennen 11, että kello ei ole vielä yhtätoistakaan. Mielestäni se oli riittävä syy herätä. Noin klo 13, aamiaisen jälkeen, ryhdyimme kuuntelemaan Isoisällisiä neuvoja. Tästä Pekan mieleen juolahti vanha Länsi-Uusmaalainen perinne: Kuolinvuoteellaan isoisät kertovat vanhimmalle pojalleen alueen parhaat kala- sieni- ja marjastuspaikat – piheimmät valehtelevat.

Aamiaiseksi oli muuten Kallen jo legendaarista perunamunakasta. Nyt siis Pekka laulaa, Marko äänittää, Kalle tiskaa ja minä kirjoittelen. Piisi alkaa olla hyvässä mallissa. Ryhdyn laatimaan raviriviä huomiseksi. Puoli kahdelta julistimme Isoisän valmiiksi. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa Viinamäki. Kallen kanssa noudimme saunavesiä sillä aikaa kun Antero ja Pekka reenailivat ja nythän sitä jo Viinamäki menee hienosti! Kymmentä yli kaks oli Viinamäki sitten valmis. Paitsi mitä nyt ”Ou-Jee” vielä lisätään… Ja SE ON SIINÄ!

Ja juuri ennen puoli kolmea otetaan ensiaskelia Juicen kanssa. Ja Juicen kanssa aikaa kuluikin reilu tunti! Varttia vaille neljä alkaa OLLA saappaat kohillaan… Juice valmis! ja tauko… Kello on siis 4. Ei sittenkään tullut taukoa. Liekki sipaistiin laakista sisään. Vartaat ovat takassa. kohta syyään. Ruoan päälle kävimme Kallen kanssa kaupassa. Sillä välin Antero ja Pekka reenailivat Rokkivisaa. Syötiin toiset vartaat ja pelattiin eilinen canasta loppuun. Antero ja Pekka voitti – vaikka taistelimme terrierin sisukkuudella… Puoli yksitoista voitimme puolestaan minä ja Kalle canastan… ja ROIMASTI! Nyt saunaan. …ensin tosin kakalle. Minä ainakin…

ban joviSaunan ja maukkaiden ginilöylyjen – päälle Antero näpytteli Toivelauluun banjot. Puolilta öin, eli Tuhkimon kellonlyömällä, homma oli onnellisesti ohi…

Kallen kanssa hävisimme Genius-rokkivisan ja tappion nujertamina siirryimme Pekan ehdotuksesta Canastaan puol kahden jälkeen… Ja neljän aikaan canasta loppui kovaan kinaan ja sääntöjen puimiseen. Pidimme Pekan kanssa jamit ja kävimme yöpuulle. Ei voi olla kahta paria, jos on vaan neljä korttia kädessä!!


Keskiviikko 27.2.08


Heräilimme jotakuinkin kello 11:00. Kalle teki pyttipannun ja paistettuja munia. En eilisen liikutuksen vuoksi pystynyt syömään oikein mitään. Kello 12 alkaa se leikki. Kymmentä vaille yksi saatiin vihainen poliittinen vuoropuhelumme taukoamaan ja Pekka siirtyi kaislikkoon kuiskailemaan. Eli SORSANMETSÄSTYSTÄ, olkaa niin hyvät! Varttia vaille kolme onkin sitten metsästysretkemme dramaturgia taltioituna… Pienimuotoinen kriisi iski päälle, kun jätkät äkkäsivät polttaneensa kaikki savukkeet. Antero ja Kalle lähtivät kauppaan ja minä ja Pekka aloitimme varovaisin askelin lähestyä Visiittiä… Ihmiset oudoista puhelinnumeroista koettavat toistuvasti tavoitella minua… Luuri äänettömänä – en vastaa. Menee hyvät lehtitilaukset sivusuun… Pekka puhalsi pelin poikki ja ilmoitti kaipaavansa päiväunia. Olkaa siis tunnin verran hiljaa, pliis. Kiitän huomaavaisuudestanne! Ei niinku oi sikuna uskonu, et Jemmari-leirillä vois hiukoo, mut niin vain päiväunilta herättyä kävi! Taitaa toi ruokahalu syödessä kasvaa…

punkk-anteroAnterossa ja Pekassa uni istuu tiukassa! Pekkakin heräs välillä vain syömään pari leipää. Kirjoittamaan lauseen päiväkirjaan ja meni sen jälkeen takaisin päiväunille. Nyt kuitenkin kuudelta päätin alkaa kuomien aktiivisen unirauhan häirinnän ja laitoin Sorsanmetsästyksen soimaan. Ei näytä tehoavan. Voi pannahinen sentään… Mitähän sitä seuraavaksi keksisi? Hmm… Olisipa Antti Kleemolaa… Ei saa Rukinpolkijakaan ukkoihin eloa.

Antero viimein jalkeilla. Ruoka on tuotapikaa, joten eiköhän se Pekkakin kohta punkasta ylös kömmi! Huhut Anteron heräämisestä olivat ennenaikaisia. Sekin nimittäin heräs syömään leivän ja painalsi takaisin punkkaan… Taitaa yöjamit hieman väsyttää…

Kello 19:20 ruoka! Eiköhän nuo kuomat NYT JO ylös pääse… Olipas hyvää – NAM! Kalkkunan paistia, punaviinikastikkeen, uuniperunoiden ja paistettujen luumutomaattien keralla… Antero ja Pekka heräilivät päikkäreiltään syömään ja nyt kävivät sitten RUOKALEVOLLE, heh… Leirielämä on rankkaa…

Missä kohtaa päiväunet muuttuvat yöuniksi? Lieköhän siitä olemassa mitään sääntöä? Kello nimittäin on kohta yhdeksän ja ukot vaan vetelee zetaa… Väliaikatiedotus Tampereelta kertoi, että kosketinsoittimia tallentuu nauhalle parhaillaan. Mukavaa. Wurlitzeria ja mellotronia odotettavissa – simultoituna tosin… Puoli kymmeneltä päiväuneliaatkin jäsenet liittyvät seuraamme.

Antero soitteli Oravaan YNSEÄN banjon ja Jemmariin lehmänkellon. Nyt himpun verran yli 11 päätimme pelata erän Canastaa.

Itse asiassa pelattiinkin neljä kierrosta. Puoli yhden jälkeen vetäydyimme yöpuulle, paitsi Pekka joka jäi valvomaan ruotsin poliisin seuraan…


Torstai 28.2.2008


Kymmenen jälkeen nousin ylös (tai siis alas, koska nukunhan yläpunkassa.) Kalle väänsi aamupalaksi tonnikalaleipiä, niitä nyt odotellaan. ja kymmentä vaille yksitoista ryhdymme aamupalalle. Tukevahkon aamiaisen jälkeen ohjelmassa oli lukemista, paskomista yms. Kello 11:55 varsin varovaisesti lähti Jemmarin jytä käyntiin. Kalle taitaa tiskailla. Pekan lueskelema, ja kovasti suosittelema, kirja on Leif GW Perssonin Kesän kaipuusta hyiseen viimaan. Canastakin jäi eiliseltä kesken tilanteeseen Marko & Kalle 3165, Pekka & Antero 3935. Puoli yks on jytä paketissa…

Saman tien siirryttiinkin sitten Toivelauluun… Joka valmistui viis yli yksi. Tauko huudettu! Antero soitti myös Toivelauluun ynseähkön mandoliinin.

vesimiehetJa kahdelta lähti Visiitti soimaan. Josko vaikka senkin sais purkitettua… Homma tosin keskeytyi siksi aikaa että vetäisimme kulholliset porkkanasosekeittoa. NAM! Ja sitten takaisin sorvin ääreen…

Visiitin purkituksen jälkeen kuunneltiin koko palettia läpi. Antero ja Pekka päättivät laulella Viinamäkeä uudestaan, joten minä ja Kalle teimme sillä välin kolme vedenhakureissua. Jos vaikka saunaan vielä tänään päästäisiin. Näin teimme ja vielä virallinen versio Suolasta ja pippureista. Marko hypisteli pimpparautaa ja minä maniskaa. Tuloksena yksi pimpan isku. Kalle toi pöytään maittavaa perunasalaattia (tällä kertaa lämmin versio) grillimakkaraa ja bratwurstia. Tietoa huomisesta aikataulustakin tuli Pilliltä. Viestin tiimoilta raavimme huomenna itsemme liikkeelle arviolta puolen kalle laulaapäivän jälkeen. Ja nyt huutaa Kalle.

Taustalaulu-sessio HIEMAN paisui. Kalle nimittäin innostui laulelemaan useammankin raidan Jemmarin jytään. Ensin ilman niekkua ja sitten vielä niekulla.

Nyt julistimme mökkisession raitojen olevan tässä. Kasailemme kamoja. Tai siis Antero kasaa ja minä raportoin. Kello on tuotapikaa kymmenen ja sauna on kohta lämmin. Mukavaa.enkeli Pienet canastat vielä ennen saunaa. Naurispallerot ovat hiilloksella – en tiedä mitä niistä tulee?

Saunan päälle tekaisin sen tämän tästä puheissamme vilahdelleen lumienkelin. se herättää tiettyä ylpeyttä… Matka-Aliaksen voitimme minä ja Kalle, vaikka Kalle kaikkensa tekikin ”vihollisia” auttaakseen. Aloitimme jälleen uuden Canastan, puimista tuli! Kahtakymmentä vaille kolme voitimme minä ja Kalle tämän leirin viimeisen Canastan. Nyt hyvää yötä! Huomenna kotiin – naisväki venttaa…


Perjantai 29.2.2008


Näin sitä vaan loppuu tämä jemmarileiri ja samalla myös helmikuu. Mukava ja varsin tuloksellinen rupeama jälleen takana. Kellon ollessa hieman yli yhdeksän viimeiset vanhat kahvit (päiväys mennyt jo vuosi sitten) porisevat. Kalle touhuaa ja Antero sekä Pekkavalkosen pekka korisevat. Ei maar, melko hiljaa ne tällä hetkellä nukkuvat… Aamiaisella syötiin ja juotiin se, mitä jäljellä oli – ja aika paljon oli. 9:40 alkoi pakkaaminen, roskien poltto, tiskaus, siivous jne. Niin, ne naurisyllätykset osoittautuivat aivan siedettävän pitkän kypsennysajan jälkeenkin raaoiksi. Nyt bunkista nimilaput veks.

Hurjahko siivoustouhu päällänsä, kun kello lähestyy yhtätoista. Autonkin sain sulateltua.

Kamojen roudaus autoihin klo 11:00 veks. Jytäjemmarit kiittävät jälleen Valkosen Pekkaa moitteettomista järjestelyistä KIITOS! Vielä yx bisse…

Ei sittenkään. päätimme käydä vielä koko porukalla Swengissä leirinpurkukaljoilla ja –kahveilla.

takaisin diskografiaan


 

 

smmy email