|
Jytäjemmareiden kymmenvuotisjuhlavuoden ensimmäinen etappi oli pornolevymme ikkähämäh:in
julkaisu. Alkuperäinen suunnitelmamme oli julkaista nämä
rallit vappulevynä, mutta koska matkaan tuli mutkia enemmän
kuin Jyväskylän ajojen
pikataipaleilla on keskimäärin, julkaisimme sittenkin
helatorstailevyn - joka muuten lienee ensimmäinen laatuaan
Suomessa? Sikälihän edistystä on tapahtunut melkoisesti,
että edellisen vappulevymme julkaisu venyi aikoinaan
pikkujouluun...
Antero lienee tässä kohtaa oikea henkilö
kertomaan mistä pornolevy -idea alkujaan tuli:
"Alkusysäys pornopiisien tekoon lähti siitä, kun reilu
vuosi sitten minua pyydettiin tekemään pari tekstiä Aarne Tenkasen
kesällä 2006 julkaistavalle levylle. Tein kaksi varsin roisia
lyriikkaa ja laitoin ne sovitusti eteenpäin odottamaan lopullista
musiikillista asua. Tenkasen hanke kuitenkin siirtyi, meni jäihin
tai kuopattiin, en tiedä, mutta valmista ei ole
tähänkään päivään mennessä
kuulunut. Keskustellessani Markon kanssa tuumimme, että voisimme
tehdä aivan hyvin porno-ep:n vapuksi 2007. Tätä
tarkoitusta varten luonnostelin jo sinällään valmiit
tekstini paremmin PM&JJ-henkeen sopiviksi. Kun Marko kirjoitti oman
osuutensa sovitussa aikataulussa, niin alkutalvesta tehtyjen demojen
päälle pääsimme mökkeilemään ja
musisoimaan 27. tammikuuta 2007. Äänityspaikkana oli
Ska-sessioistamme tuttu Peltomäki
Ristinummella. Näihin sessioihin taisi levitä tipattomat tammikuut sun
muut uuden vuoden lupaukset, mutta hauskaa oli."
Sen verran pitää Anteron lausuntoa tarkentaa,
että kuulemma se Tenkasen levykin on ilmestynyt, vaikkakin ilman
Anteron tekstejä. Nimeltään levy on Viimeinen ratikkamatka. Sitten takaisin asiaan:
Erityisen omaperäinen ideahan ei pornolevyn tekeminen
missään nimessä ole - etenkään kantrimusiikin
piirissä. David Allan Coe
julkaisi ensimmäiset pornokasettinsa jo kolmekymmentä vuotta
sitten ja tulipa ikkähämähin ilmestymisen aikoihin kuluneeksi
kaksikymmentä vuotta mainion Paljaat Uneksijat
-lätyn julkaisustakin. Kuten hitaimmatkin lienevät jo
oivaltaneet on ikkähämähin nimi tietysti kunnianosoitus Simo Salmisen ja Jukka Virtasen
ansiokkaalle työlle tämän jalon taiteenlajin saralla. Ja
eihän Suomessa voi pornolauluista puhuttaessa tietenkään
sivuuttaa alan pioneeri Juha Watt Vainiota, eihän? Hänen viitoittamillaan poluilla kun tämänkin levyn tarinat ajoittain kulkevat...
  
Tammikuun 27. päivä kokoonnuimme siis kahden vuoden tauon
jälkeen Peltomäkeen, niinkuin Antero tuolla aiemmin jo
kertoikin. Saapuessani Tampereelta Järvenpäähän
noukin Pekan kyytiini Swengistä.
Hän oli ehtinyt jo päättää tipattoman
tammikuunsa onnistuneesti yhdellä tuopposella keskiolutta.
Sitten suuntasimme tiluksille, jossa Kalle oli kyhännyt jo
äänitysstudion sessiota varten valmiiksi. Ensitöiksemme
lämmitimme perinteikkään session alkukeiton ja ravitsimme itsemme sessiokuntoon. Ryhmästämme tuli
täysilukuinen, kun Antero saapui myöhemmin illalla
keikaltaan ja näin ollen pääsimme viimeinkin pelaamaan hieman
canastaa. Samalla vaihtelimme kuulumisia ja suunnittelimme seuraavan
päivän äänitysurakkaa. Iltaan toivat omaa
sävyään myös matkalta löytämäni
naurettavan halvat Bakulainen Pahvala 1 ja 2 -kirjat... ja edullinen hinta ei todellakaan ole ainut asia joka niissä naurattaa!
    
Lauantai olikin sitten työpäivä. Rehvakkaan
aamupalan jälkeen tartuttiin toimeen. Biisejä oli sen verran
jo edellisenä iltana kuunneltu, että homma lähti
rullaamaan varsin vaivattomasti. Fiiliksen maksimoimiseksi emme
tällä kertaa käyttäneet
lainkaan erillistä laulukoppia, vaan vokaalisuoritteet
taltioitiin
käsimikillä aivan tapahtumien keskipisteessä.
Tämän työtavan havaitsimme meille luonnikkaaksi, joten
näin tulemme
varmasti toimimaan jatkossakin. Välillä pidimme ruoka- ja
päiväunitauon ja tunnelma oli kova, kun saimme kaikki
neljä piisiä hyvissä ajoin valmiiksi ja
pääsimme saunomaan!
   
Sibiksen komeaksi remontoidusta saunasta palattumme
meillä oli vielä raskaan päivän
päätteeksi tapas-illallinen. Siihen sisältyi valikoitujen Wurst Fennica-tuotteiden
lisäksi myös uusia perunoita ja mansikoita. Ne eivät
taida ihan kaikkein perinteisempiä tammikuun herkkuja
Suomessa olla... Ja tottahan toki kattaukseen kuului myös makoisaa
kinkkua, jota innokas konsulentti-täti meille
päivällä Prismassa myi...
Sunnuntaina oli sitten kotiinpaluu edessä. Mieli oli taas
yhden onnistuneen session jälkeen reipas ja elämä
hymyili. Hemmetin kauniissa talvipäivässä saattoi jopa
aistia aavistuksen, tulossa olevaa vuoroaan väijyvästä
keväästä. Heitin Pekan Stadiin muuttohommiin ja
lähdin ajelemaan kohti Tamperetta. Matkalla, huoltoaseman
baarissa kohtasin sattumalta Firma-rockista palailevan, ehkä
hivenen krapulaisen Vääpeli Kamppisen seurueineen. Mukavaa...
Kun mökkisession jälkeen äänittelimme
vielä viimeisiä instrumenttiraitoja lauluihin, kävi
selväksi että jälleen tarvitaan Hessu apuun. Niinpä kiikutin sessiot Laakson Heikille,
joka soitteli maukkaat hanurit pariin piisiin.
Väärinkäsityksen välttämiseksi pitänee
tässä kohtaa kertoa, että Oman käden oikeuden perkussiiviset hanurit ovat sitä vastoin Pekka Myllykoski ja Jytäjemmareiden itsesoittamat.
Tälle levylle onnistuimme muuten huomaamattamme
taltioimaan
kaksi kolmesta, perinteisesti pornoimmasta soittimesta.
Kyllähän nimittäin pornolauluihin hanuri ja rytmimuna
kuuluu! Harmittaa vaan että se pimpparauta jäi poies...
ikkähämähkin julkaistiin, aiempien levyjemme tavoin Järvenpäässä Ravintola Swengissä. Lyhykäisen raportin julkkareista löydät tästä.
|
