Levyn kantta klikkaamalla pääset siirtymään sivulle, jossa on informaatiota ja tarinaa kyseisestä levystä. Tarinoissa tämän tästä esiintyvä "minä" -muotoinen kertoja olen todellakin minä, eli Marko. Seikkailut olen kirjoittanut Anteron suosiollisella avustuksella...

Viimeinen Boheemi (2009)

Poikakuoro - Navanalusjuttu - Kaksi kalossia - Jäärä - Haaveile (Dream On) - Jos vain osaisin laulaa kantria (lailla Pekka Myllykosken) - Ullakon tuuletus - Oodi konjakille - Jumala-Blues - Helposti särkyvää - Paskahousu - Petterin mandoliini

(P) Suomen Maaseutumusiikkiyhdistys 2009

Kesällä 2008 aloimme suunnitella puolentoista vuoden päässä siintävien Pekan  50-v syntymäpäivien juhlistamista.  Varsin pian kävi kaikille asianomaisille selväksi, että sen tiimoilta tulee väistämättä ajankohtaiseksi myös "viimeistä seuraava" PMJJ-pitkäsoitto. Kovinkaan pitkään ei siis ehtinyt viimeisestä levystämme kulua ennen kuin olimme jo hyvillä mielin lähtemässä sanojemme syöntiin.

Oman sävynsä projektin kulkuun toi sekin seikka, että Baari-levystä asti jatkunut yhteistyömme Äänimaiseman kanssa päättyi vuoden 2009 alussa. Monen arpomisen ja pähkäilyn jälkeen päätimme pitää homman tyystin omissa hansikkaissa ja perustimme toimintamme tukipilariksi jo vuosia sitten kaavailemamme
Suomen Maaseutumusiikkiyhdistyksen. Kaikenlainen keppostelumme tulee jatkossa tapahtumaan sen tiimoilta. Tässä kohtaa lienee paikallaan myös kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka etsikkovaiheemme aikana osoittivat kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Mukavaa että hulluudelle löytyy niinkin paljon ymmärtäjiä... 

Kysyimme juhlalevylle mukaan myös Freukkareissa hyvän tovin vaikuttaneita rumpali Markus Raiviota ja kitaristi Jukka Harjua. Kummankin kanssa oli jo aiemmin puhuttu mahdollisesta yhteistyöstä ja nyt saimme hyvän syyn siirtyä sanoista tekoihin. Myös Arto Pajukallio ilmoitti olevansa käytettävissä. Hänen panoksensa tosin kutistui muiden kiireiden takia melko pieneksi, mutta saatiinpa levylle kuitenkin taltioitua vanhojen herrojen mainio duetto "Kaksi kalossia". 

Piisit kirjoitettiin ja demotettiin syksyn aikana ja tammikuussa pidettiin puolentoista päivän pohjasessio. Tällä kertaa levylle tuli myös kaksi Pekan omaa laulua. Pohjien äänityspaikaksi valikoitui Swengin yläkerta, jonka olimme jo kuumuutta purkittaessamme havainneet näissäkin merkeissä toimivaksi työympäristöksi. Rallien perusraidat saatiin varsin vaivattomasti taltioitua. Markus ja Juki osoittautuivat myös näkemyksellisiksi sovittajiksi ja ideoiden lennosta soveltajiksi, joten heidän panoksensa levyn onnistumisessa oli valtaisa.

Antero toimi tällä kertaa levyn äänittäjänä, miksaajana ja tuottajanakin. Hänen äänityspäiväkirjastaan löytyy nämä(kin) asiat hieman tarkemmin kerrottuna.

Levyprojekti eteni hyväksi havaitulla kaavalla, eli seuraavana oli vuorossa erähenkinen viikko Rajamäellä. Talviaika "hieman" rajoitti oleilua ja aika tuli vietettyä melko tiiviisti savuisan pirtin suojissa - olkoonkin että ilmat meitä suosivat ja aurinkoinen sää innosti jopa kävelyretkelle Röykän siwaan. 

Pari päivää ennen mökkireissua sain sähköpostia Yleisradion toimittajalta. Hän kertoi, että Pekkaa haluttaisiiin haastatella Stradan boheemijaksoon. Hän koetti tavoittaa kantritohtoria kauttani, koska ei ollut mistään onnistunut löytämään miehen itsensä sähköpostiosoitetta. Ilmoitin olevani juuri lähdössä Pekan kanssa viikoksi Rajamäelle mökkeilemään, joten toivotimme kuvausryhmän yksissä tuumin tervetulleeksi vierailulle. Tv-väki otti kutsun vastaan ja kävi tekemässä haastattelun. 

Mökiltä kotiuduttuani sainkin sitten katsella tuttuja naamoja televisiosta käsin. Pekan insertti oli nimeltään Viimeinen Boheemitaiteilija, joten sillä hetkellä unohtuivat kaikki aiemmat nimikaavailut. Kiitos Yleisradio!

Mökillä oleillessa tuli jälleen eräelämän ohella pelattua useampikin kierros canastaa ja siinä sivussa taltioitua ne laulut. Viikon tapahtumia kirjasimme jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan myös mökkipäiväkirjaan. Siitä löytyy kaunistelematon totuus underground-countryyn olennaisesti liittyvästä glamourista, jota allaolevat esimerkkikuvatkin suorastaan pursuavat.

Mökkisession jälkeen totesimme kasassa olevan taas siinä määrin maukasta ja mureaa tulkintaa, ettei menoa haitannut, vaikka kaavailemamme ulkopuoliset duetoijat putosivatkin pois suunnitelmista. 

Pitkin kevättä ja kesää lisäraitoja piiseihin valmistui ympäri Suomea. Alkukesästä käväisin Pekan ja wattibändin kanssa Kivi-Keijon synttärikeikalla Rakveressa. Keikka itsessään jäi melko lailla tyngäksi, mutta tuliaisina oli kuitenkin järjetön määrä enämpi tai vähempi hauskoja juttuja kerrottavaksi kotoväelle ja mainiota kuvamateriaalia tämän uuden levyn kanteenkin. 

Juhannusta edeltävänä torstaina taltioitiin Pillin laulu, sekä allekirjoittaneen duetto Kimmon kanssa ja viimein loppukesästä oli kaikki kaksitoista laulua valmiina miksaukseen. Antero miksasi materiaalin kasaan ja Mönkkönen masteroi paketin vieläkin eheämmäksi kokonaisuudeksi. 

Syksyn tullen alkoivat sitten yhdistyksen perustamisasiat, viivakoodianomukset, ynnä ne perinteiset levynjulkaisulliset paperityöt tuoda kivasti lisäpuuhaa arjen piristeeksi. Nipistämällä kaiken liikenevän valveillaoloajan, sekä siihen päälle liikenevää nukkumisaikaa sopivasti projektin käyttöön on kaikki kuitenkin mahdollista...

Ensimmäistä kertaa jemmarihistoriassa nimittäin valmiit levyt saapuivat salaiseen jytäjemmaamme yli kaksi viikkoa ennen virallista julkaisua. Ilmeisesti olimme sittenkin sopineet itsellemme liian väljän deadlinen? 

Kanteen halusin piirretyn Pekan, joten otin yhteyttä maineikkaiseen karikatyyritaiteilija Jorma Lampelaan. Hän oivalsi tismalleen mitä halusin ja toteutti kuvan omalla, tunnistettavalla tyylillään. Mielestäni (ja kuulemani mukaan monien muidenkin mielestä) lopputulos on varsin oivallinen...

Innostuimme uuden levyn tiimoilta järjestämään myös erilaisia kilpailuja. Ensin starttasi puolivahingossa anagrammikilpailu, jossa tehtävänä oli taivutella "Viimeinen Boheemi" sanaa uusiin muotoihin. Se osoittautui varsin suosituksi kilpailuksi - vastauksia tuli lyhyessä ajassa viisikymmentä. Tämän lisäksi järjestimme myös suositun ennakkomyyntikampanjan, jossa päävoittona oli ilmainen PMJJ+ keikka voittajan valitsemaan paikkaan. 

Viimeisen Boheemin viralliset julkkarit pidettiin Pekan viisikymmenvuotisjuhlien kylkiäisenä 13.12. ravintola Villi Wäinössä Helsingissä. Kyseisistä hipoistakin tulee lähiaikoina raportti, kunhan vain saan kuvamateriaalia haalittua maailmalta. Kokosin juhlia vartenmyös Suomen ensimmäisen virallisen PMJJ-coverbändin nimeltä M ja Rytmijäte. Tällä hetkellä siitäkin näyttäisi sukeutuvan suunniteltua aktiivisempi toimija.