Blues News 3/2004 (N:o 207)
Honey Aaltonen:

Katkelma artikkelista Pekka Myllykoski ja Jytäjemmarit - Undergroundcountryn sanansaattajat

Freud Marx Engels & Jung -aktiviteettinsa ohessa Pekka Myllykoski on ehtinyt mukaan yhteiseen projektiin tamperelaisjärvenpääläisten Jytäjemmarien kanssa ja pakko myöntää, että vallan kutkuttava projekti onkin. Jytäjemmarien syntyhistoriaa valottaa bändin kitaristi Marko Aho, joka tunnetaan myös loistavan tamperelaisen zydeco-yhtye Crawfish Kingsin kitaristina.

"Mun yhteistyö Alli and the Gatorsin kanssa oli loppu ja mä menin Anterolle (Gustafsson) ryyppäämään sen tekemään puolukkamehuun sekoitettua Kossua. Aamuyöstä päissään päätettiin perustaa bändi. Päivämäärä oli muuten 16. Elokuuta (1997) eli tasan kakskyt vuotta Elviksen kuoleman jälkeen."

Country-henkisen Additional Musiciansin (tai kuten Myllykoski nimen väänsi "Addictional Musicians") nimi vaihtui suomalaiseksi Jytäjemmareiksi, joka on kieroutunut käännös amerikkalaisen Beat Farmers -yhtyeen nimestä.

Alli and the Gators oli ehtinyt jo vuonna -92 tehdä singlen "Jos vain osaisin laulaa kantria (lailla Pekka Myllykosken)" joka tietysti oli laulun innoittajalle toimitettava. Joku oli kuitenkin ehtinyt ennen Ahoa.

"Mä vein sen sinkun Freukkarikeikalle, mut Pekka sano et "Mul on toi jo, pitäs vaan tietää kuka sen on tehnyt! No mä oon… ja sitten päästiinkin lämppäriksi niiden keikalle Tullikamarille."

Hengenheimolaisuuden myötä yhteistyö jatkui ja vuonna 2002 julkaistiin Ahon ja Gustafssonin Myllykoskesta tekemä mainio kirja "Mikko Saa Relaa!". Se sisältää Myllykosken kirjoittamia sanoituksia ja tarinoita niiden taustoista. Nimi on tietenkin humoristinen viittaus Mikko Saarelaan, Froikkareiden alkuperäisbasistiin ja lukuisien toinen toistaan nerokkaampien laulutekstien riimittäjään.

Päinvastoin kuin voisi ensikuuntelulla kuvitella, Jytäjemmareissa sanoituspuolen hoitavat Aho ja Gustafsson. Tyylillisesti ne ovat niin lähellä Myllykosken ja Saarelan tyyliä, että epäileväisen kuulijan on pakko tarkistaa totuus CD:n kansilipukkeesta.

"Mä toin vain pienen vivahteen. Parin sanan paikan mä oon vaihtanut", tunnustaa levyn solisti, joka tuntuu olevan enemmän kuin innoissaan lopputuloksesta: "On helvetin hienoa, että on edelleen tällasia hulluja. Jätkät tekee sellaisia biisejä, mitä mä haluaisin itsekin tehdä. Niitä on nasta laulaa. Hauska tehdä välillä jotain mikä on kivaa!"

Muun muuassa levyn nimikappale saa Myllykoskelta (kyseenalaista?) kiitosta: "Viekää minut baariin taas on ihan suoraan mun elämästä. Te ootte jätkät käyneet mun keikoilla…"

Ihan muitta mutkitta sessio ei kuitenkaan käynnistynyt. Äänitykset oli päätetty tehdä mökillä maaseudun rauhassa, mutta solisti oli ensin saatava mukaan kaupungin humusta.

"Haettiin Pekka yöllä Cantina Westistä Daltonsien bileistä. Se oli saatanan huonossa kunnossa. Marko sanoi, että tästä ei tuu mitään…" muisteli Gustafsson, mutta toisin kävi. "Mökillä taas Pekka oli ihan helvetin hyvässä kunnossa, mut me muut… Pekka voitti aina Iltalehden kysymykset ja muut alko juomaan. Juomaa kului runsaasti, mutta Pekka sanoi, että tää olikin ihan helvetin nastaa äänittää mökillä - ei tullut dokattua! Sen jälkeen se lähtikin sitten Lappiin vaeltamaan."

Levytys syntyi leppoisissa ja maanläheisissä tunnelmissa kokkailun, kotioluen teon ja kortinpeluun oheistuotteena. Taiteellisia erimielisyyksiä ei levyä tehtäessä ilmennyt, mutta kiistaa saattoi tulla vaikkapa juhlamakkarakeiton reseptiin liittyvistä makuasioista tai canastapelin säännöistä. Myllykoski piti tiukasti kiinni säännöstä, ettei pelin aikana saanut puhua ja rikkomuksestahan oli vähällä syntyä mehevä riita.

Vaikka tuore Jytäjemmarilevy on vasta nähnyt päivänvalon, on bändillä taas uusia suunnitelmia. Kaikki kun toteutetaan omakustannepohjalta - tai Suomen maaseutumusiikkiyhdistyksen pohjalta, voi vapaasti tehdä mitä haluaa.

"Onhan levyjen ja kirjojen teko kallis harrastus, mutta onhan joku golf vielä kalliimpi. Tää on sellasta perse edellä puuhun. Levyn tekeminen on rekiretki. Meillä on sellainen illuusio juurevasta soitosta, soolot yms on vain välttämättömiä pahoja ja vastedes niitä vähennetään. Laulut on tarinoita ja kaikki muu on alisteista sille."

Jytäjemmarit luokittelee itsensä "underground countrya" soittavaksi yhtyeeksi, koska nykyään kaiken täytyy olla tilasto- ja luokittelukelpoista.

"Musiikillisesti UC ei eroa perinteisistä countryn alalajeista mitenkään, mutta tuotoksien tekotapa on maanläheinen - jopa maanalainen", kertovat soittajat.

Countryn lisäksi bändi on ammentanut vaikutteita monelta suunnalta. Pöydässä syntyy melkein kiistaa, kun kaikki nimeävät suosikkejaan sieltä täältä. David Allan Coen, Tom Russellin ja Willie Nelsonin lisäksi huudellaan vaikkapa Frank Zappaa, Jimi Hendrixiä, Tom Waitsia ja Juice Leskistä. Niinpä bändillä on suunnitteilla mm. animaatioelokuva, vapuksi julkaistava ska-single "Paa skaaks tässä", "Kettutyttö" -niminen käännös Jimi Hendrixin "Foxy Ladysta", Kris Kristoffersson -käännös "Se Popedan syytä on" ("Blame It On the Stones") ja tuleva pitkäsoitto "Y-E-AH", joka on sekä nimensä että kansikuvansa puolesta kaupallisesti laskelmoitu.

"Kanteen tulee Electric Ladylandin tai sen Die Toten Hosenin levyn kannen tapaan alastomia naisia. Paljon tissejä, sillä tissit myy - hulluus ei myy tarpeeksi!" Niinpä niin, pakkohan se on uskoa!

Takaisin alkuun